Omat merkit vai brändituotteet ruokabudjetin keventäjänä

Omat merkit vai brändituotteet ruokabudjetin keventäjänä

Omat merkit vai brändituotteet on kysymys, joka nousee esiin viimeistään silloin, kun viikkoostosten loppusumma alkaa toistuvasti ylittää suunnitellun. Tämä artikkeli on tarkoitettu perheille ja yksin asuville, jotka haluavat keventää ruokabudjettia ilman, että koko ruokalista muuttuu. Kun tietää, missä tuoteryhmissä kaupan omat merkit kannattavat ja missä eivät, säästää kuukaudessa helposti kymmeniä euroja.

Suomen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt. K-ryhmä ja S-ryhmä hallitsevat noin 80 % markkinasta, ja Lidl on kolmantena. Siksi omien merkkien valikoima ratkaisee pitkälti sen, mitä suomalainen kuluttaja maksaa perustuotteista.

Mitä omat merkit ovat ja kuka ne valmistaa

Omat merkit eli private label -tuotteet ovat kauppaketjun omalla nimellä myytäviä tuotteita. K-ryhmässä näitä ovat Pirkka, edullisempi K-Menu ja premium-linja Pirkka Parhaat. S-ryhmän kaupoissa, kuten Prismassa, S-marketissa, Salessa ja Alepassa, vastaavia ovat Rainbow ja kotimaisuuteen keskittyvä Kotimaista. Lidlin valikoima perustuu lähes kokonaan omiin merkkeihin, kuten Milbonaan, Chef Selectiin ja Deluxeen.

Kauppa ei yleensä valmista tuotteita itse. Se teettää ne alihankintana elintarvikevalmistajilla, joista osa tekee samalla linjalla myös omia brändituotteitaan. Kokenut ostaja kääntää pakkauksen ja katsoo ensin valmistajan tai pakkaajan tiedot sekä alkuperämaan. Ne kertovat usein enemmän kuin etiketin väritys.

Kuinka paljon omat merkit oikeasti säästävät

Perustuotteissa ero brändiin on tyypillisesti 20-40 %, halvimmissa linjoissa joskus enemmänkin. Suurin hyöty syntyy tuotteista, joita ostetaan joka viikko ja joissa raaka-aine on lähes sama valmistajasta riippumatta: kaurahiutaleet, jauhot, sokeri, riisi, pasta, tomaattimurska, säilykepavut, pakastevihannekset, maito ja voi.

Vertailun pitää perustua hyllynreunan kilo- tai litrahintaan, ei pakkauksen hintaan. Brändituote voi olla 400 gramman pakkauksessa ja oma merkki 500 grammassa, jolloin pelkkä hinta harhauttaa. Ammattilainen katsoo aina yksikköhinnan ensin.

Kuluttajahinnat nousivat nopeasti vuosina 2022-2024, ja omien merkkien myynti kasvoi samaan aikaan selvästi. Samalla ketjut laajensivat omia valikoimiaan, joten vaihtoehtoja on nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten. Ketjujen välisiä eroja on avattu tarkemmin artikkelissa K-ryhmän ja S-ryhmän erot kuluttajan kannalta.

Myytti: halvempi oma merkki on aina huonompaa

Yleinen käsitys on, että oma merkki on laimeampi kopio brändistä. Perustuotteissa tämä ei yleensä pidä paikkaansa. Vehnäjauho, kidesukkula tai pakastettu herne ei juuri eroa, koska raaka-aineen laatua säätelevät samat standardit ja usein sama valmistaja.

Eroja löytyy jalostetuista tuotteista. Valmisruoissa, makkaroissa, kastikkeissa ja keksessä resepti voi poiketa selvästi: lihapitoisuus, rasvan laatu tai mausteet vaihtelevat. Tämän näkee ainesosaluettelosta, jossa ainesosat on lueteltu määräjärjestyksessä. Jos brändimakkarassa lihaa on 70 % ja omassa merkissä 50 %, kilohinnan ero ei enää ole suora säästö.

Kotimaisuutta ei myöskään tarvitse uhrata. Esimerkiksi S-ryhmän Kotimaista-tuotteissa ja monissa Pirkka-tuotteissa näkyy Sirkkulehti eli Hyvää Suomesta -merkki. Suomi tuottaa noin 80 % elintarvikkeistaan kotimaisesti, ja tämä näkyy myös omissa merkeissä.

Missä brändituote kannattaa yhä

Standardineuvo ”valitse aina oma merkki” ei päde kaikkialla. Kahvi on hyvä esimerkki: monelle maku on niin tärkeä, että halvempaan vaihtaminen johtaa siihen, että paketti jää kesken ja vanha merkki ostetaan kuitenkin. Silloin säästö muuttuu ruokahävikiksi.

Toinen poikkeus ovat tarjoukset. Brändituote voi kampanjaviikolla olla halvempi kuin oma merkki normaalihinnalla, varsinkin kahvissa, juustoissa ja pesuaineissa. Säännöllinen tarjouslehden lukeminen auttaa huomaamaan nämä hetket ja ostamaan säilyvää tavaraa varastoon.

Kolmas raja koskee erityisruokavalioita. Gluteenittomia, laktoosittomia ja vegaanisia tuotteita on omissa merkeissä, mutta valikoima on usein suppeampi kuin erikoisbrändeillä. Allergikon kannattaa lukea ainesosaluettelo joka kerta, koska oman merkin resepti tai valmistaja voi vaihtua ilman näkyvää muutosta pakkauksessa. Jos ruokavalio perustuu terveydelliseen syyhyn, tuotevalinnoista kannattaa keskustella ravitsemusterapeutin tai lääkärin kanssa.

Esimerkki: nelihenkisen perheen viikkoostokset

Tyypillinen tilanne: perhe käy kerran viikossa K-Citymarketissa tai Prismassa, ja ostoskori maksaa 150-200 €. Kun 15-20 perustuotetta vaihdetaan omiin merkkeihin ja jalosteissa, kahvissa ja lasten suosikkimuroissa pysytään brändissä, viikkosäästö on karkeasti arvioiden 10-25 €. Kuukaudessa se tekee 40-100 €.

Toimiva tapa on vaihtaa tuotteet vähitellen, 3-5 kerrallaan. Jos jokin ei maistu perheelle, sen voi palauttaa listalle ilman että koko kokeilu kaatuu. Lisää budjettivinkkejä löytyy artikkelista perheen ruokaostokset budjetilla.

Kanta-asiakasedut kannattaa laskea mukaan. K-Plussa ja S-ryhmän bonus kertyvät myös omista merkeistä, joten etu ei häviä vaihdon myötä.

Yleisimmät virheet omien merkkien kanssa

Tavallisimmat sudenkuopat ovat yllättävän arkisia:

Pakkaushinnan vertailu kilohinnan sijaan. Pienempi pakkaus näyttää halvemmalta, vaikka kilohinta on korkeampi.

Kaikkien tuotteiden vaihtaminen kerralla. Jos muutama tuote ei kelpaa, koko periaate hylätään ja palataan vanhaan.

Premium-linjan sekoittaminen perusmerkkiin. Pirkka Parhaat tai Lidlin Deluxe eivät ole säästötuotteita, vaan ne kilpailevat brändien kanssa laadulla.

Ketjun vaihtaminen pelkän oman merkin perässä. Lähikaupassa, kuten K-Marketissa tai Alepassa, valikoima on suppeampi ja hinnat voivat poiketa. K-kaupat ovat itsenäisiä kauppiasyrityksiä, joten saman Pirkka-tuotteen hinta voi vaihdella myymälöiden välillä.

UKK

Ovatko omat merkit aina halvempia kuin brändituotteet?
Normaalihinnoilla perustuotteissa yleensä kyllä, tyypillisesti 20-40 %. Tarjousviikoilla brändituote voi kuitenkin olla halvempi, joten kilohinta kannattaa tarkistaa hyllyn reunasta.

Valmistetaanko kaupan omat merkit Suomessa?
Osa valmistetaan Suomessa ja osa ulkomailla. Alkuperämaa ja valmistaja näkyvät pakkauksesta, ja Hyvää Suomesta -merkki kertoo kotimaisesta tuotannosta.

Sopivatko omat merkit allergikolle?
Monet sopivat, mutta ainesosaluettelo pitää lukea joka ostokerralla, koska resepti tai valmistaja voi vaihtua. Allergeenit on merkitty luetteloon tummennettuina.

Yhteenveto: säästä perustuotteissa ja valitse jalosteet harkiten

Paras tulos syntyy yhdistelmästä. Raaka-aineet ja perustuotteet kaupan omana merkkinä, jalosteet ja makuun vaikuttavat tuotteet harkiten ja mieluiten tarjouksesta. Kun vertailu tehdään kilohinnalla ja ainesosaluettelo luetaan, ruokabudjetti kevenee ilman, että lautaselle jää mitään kaivattavaa.

Käytännön vinkki seuraavalle ostosreissulle: valitse ostoslistalta kolme tuotetta, joita ostat viikoittain, ja kokeile niistä oman merkin versiota. Neljän viikon jälkeen tiedät, mitkä vaihdot jäävät pysyviksi.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista